Aaltoenergian hyvät ja huonot puolet

Hyvät puolet

Uusiutuvuus

Aaltoenergia on energianlähteenä täysin uusiutuva. Se ei tule loppumaan kuten esimerkiksi fossiiliset polttoaineet eikä se ole riippuvainen vuodenajasta.

Ympäristöystävällisyys

Aaltoenergia on varsin puhdasta energiaa eikä sen tuottamisesta tai käyttämisestä synny juurikaan päästöjä. Aaltoenergia ei myöskään aiheuta minkäänlaista haittaa maa-alueille.

Saatavuus

Aaltoenergiaa on laajalti saatavilla sillä useat suuret kaupungit ovat sijoittuneet juuri rannikolle. Nämä kaupungit ovat useasti tiheään asuttuja ja vilkkaasti liikennöityjä joten energiantarve on suuri.

Ennustettavuus

Aaltoenergia on myös huomattavasti helpommin ennustettavissa ja sen tuottama energiamäärä on helposti laskettavissa. Esimerkiksi tuuli- tai aurinkoenergiaa on paljon hankalampi ennustaa, sillä ne eivät ole yhtä johdonmukaisia.

Huonot puolet

Vaikutukset vesiekosysteemiin

Niin puhdasta kuin aaltoenergia onkin, aiheuttaa se myös haittaa vesiekosysteemille. Kun suuria laitteita joudutaan asentamaan veteen, ne aiheuttavat haittaa ympäröivälle eliöstölle. Myös vaarallisten aineiden joutuminen veteen on mahdollista, jolloin ekosysteemi saattaa saastua.

Vaikutukset kauppa- ja huvialuksille

Koska aaltoenergian kerääminen on hyödyllisintä ja tehokkainta suurten kaupunkien läheisiltä rannikoilta aiheuttaa se haittaa kaikille kyseisen vesialueen käyttäjille. Näillä alueilla sijaitsee tyypillisesti suuria satamia joten sekä kauppa- että huvialusten liikenne on usein varsin vilkasta. Tämä on otettava huomioon jo voimaloiden suunnittelu- ja rakennusvaiheessa.

Heikko tuottavuus kovalla säällä

Kuten tuulivoimassakin, myös aaltoenergian keräämisessä tuottavuus laskee huomattavasti kovalla säällä.

Visuaalinen haitta

Aaltoenergian keräämiseen käytettävät laitteet aiheuttavat visuaalista haittaa rannikoille, sillä tarvittavat koneistot ovat suuria. Koneet aiheuttavat myös melua, joka tosin peittyy usein aaltojen pauhun alle.

Aaltoenergia maailmalla

Maailmalla aaltoenergia on vielä lapsenkengissä. Erilaisia pilottihankkeita on tosin käynnissä ympäri maailmaa.Voimalat ovat pitkälti koekäytössä muun muassa tekniikan korkean hinnan ja kehittymättömyyden takia.

Pelamis Wave Power -yrityksen Aguçadouran aaltopuisto Portugalissa oli avautuessaan syyskuussa 2008 maailman ensimmäinen aaltoenergiavoimala. Se tuotti sähköä parhaimmillaan noin 2,25 MW. Valitettavasti voimala sulkeutui kahden kuukauden kuluttua avautumisestaan teknisten ja talouskriisin aiheuttamien ongelmien vuoksi, ja sen uudelleenavautumista pidetään tekniikan vanhanaikaisuuden takia epätodennäköisenä. Sama yritys on kehittänyt suurta viiden megawatin "merikäärmeeksi" kutsuttua voimalaa Skotlantiin.

Pelamis on voittanut useita palkintoja innovatiivisen toimintansa ansiosta, mutta meni siitä huolimatta vuonna 2014 vararikkoon.

Linkki artikkeliin

Myös Englannissa on omat aaltoenergiahankkeensa. Cornwallin Wave Hub Ltd on voittoa tavoittelematon yritys, jota rahoittaa Iso-Britannian hallitus. Wavehub-projekti mainostaa voivansa tuottaa 30 megawattia ja se sijoitetaan 16 kilometrin päähän rannasta.

USA:n ensimmäinen, lähinnä koekäyttöön suunniteltu aaltoenergiahanke syntyy Oregonin osavaltioon. Suunnittelijana on Washingtonin ja Oregonin yliopistojen yhteistyössä perustama Northwest National Marine Renewable Energy Center (NNMREC). Tarkoituksena on ottaa talten myös vuorovesienergiaa. Projekti "The Pacific Marine Energy Center" (PMEC) koostuu neljästä erilaisesta voimalatyypistä. Sijoituspaikka on noin kahdeksan kilometrin päässä rannasta, mistä merenalaiset kaapelit kuljettavat energian verkkoon. Projektin pitäisi valmistua muutaman vuoden kuluttua ja hankkeen osanottajat uskovat sen nostavan Oregonin osavaltion suunnannäyttäjäksi meren uusiutuvan energian hyödyntämisessä.

Linkki artikkeliin

.

Aaltoenergia Suomessa

Suomessa aaltoenergiaa on hyvin vähän käytössä, jos lainkaan. Suomalaiset yritykset kehittävät kuitenkin tälläkin hetkellä aaltoenergiaa eteenpäin. AW-Energy yhdessä Fortumin kanssa testaa Waveroller-aaltovoimalaa mm. Portugalissa ja Ranskassa. Toinen suomalainen yritys Wello on kehittänyt Penguin-nimisen aaltoenergialaitoksen, jota testataan Skotlannissa.

AW-Energian tämänhetkinen SURGE-projekti (Simple Underwater Renewable Generation of Energy) testaa Waverollerin toimintaa muiden yrityksien kanssa Penichessä, Portugalissa. Projektissa rakennettiin kolmen 100kWh:n laitteen aaltoenergiapuisto vuonna 2012. Laitteet rakennettiin osittain Suomessa ja Portugalissa. Koska kyseessä on uusi hanke, sisältyy siihen paljon tutkimus- ja kehitystoimintaa, joissa kartoitetaan muun muassa laitteiden vaikutusta ympäristöön.

Wellon Penguin-laitos perustuu noin 30-metrisen kelluvan laitoksen sisällä olevaan painoon, joka pyörii aaltojen liikkeen voimalla. Paino on kiinnittetty generaattoriin, jolloin liike muuttuu sähköksi.

Linkkejä:
AW-Energy
Wello
Energiateollisuus - vuorovesi- ja aaltoenergia
Fortum - aaltovoima

Teknisiä ratkaisuja

Aalto- ja vuorovesienergian talteenottoon on kehitetty paljon erilaisia ratkaisuja. Tämän tekstin tarkoituksena on esitellä muutamia jo olemassa olevia, tai ainakin suunnitteluasteella olevia vaihtoehtoja.

Ruotsalainen Minesto AB kehittää Deep Green-tuotenimellä kulkevaa vedenalaista leijaa. Leija ankkuroidaan meren pohjaan ja sitä lennätetään kuten normaalia leijaa. Vaihtoehtoisesti leijan voi asettaa veden pintaan ylösalaisin. Laite toimii vuorovesissä ja merivirroissa ja se saavuttaa kymmenenkertaisen nopeuden veden virtaukseen nähden.

Lisää aiheesta löytyy osoitteesta:
minesto.com/deep-green/

Singaporelainen Lam Teng Choy -niminen yritys tutkii ja kehittää erilaisia uusiutuvan energian tekniikoita. Kuvan kaltaisia aalloista pumppausvoimansa ottavia laitteita on jo käytössä mm. Brasiliassa. Tässä laitteessa pumpataan ilmaa sekä vettä säiliöihin, joista ne lasketaan turbiinin läpi ulos. Tämän kaltaisten laitteiden etuna on se, että energiaa saadaan varastoitua samalla tavalla, kuin padottaessa allas vesivoimalaa varten.

Sama yritys on myös suunnitellut vastaavalla mäntäpumppu periaattella toimivia virtaukseen asennettavia vesipyöriä, sekä erilaisia näiden kahden yhdistelmiä.

Lisää yrityksestä:
www.lamtengchoy.com
Ja teknisistä sovelluksista selkeä video:
www.youtube.com/watch?v=fYfs-qYGzvs

Saksalainen perheyritys Voith GmbH on kehittellyt erilaista tapaa aaltoenergian keräämiseen: Vettä ei suoranaisesti käytetä voimanlähteenä, vaan ainoastaan sen aikaan saamaa painetta ja alipainetta.

Aiheesta löytyy lisää heidän kotisivuiltaan:
www.voith.com
Sekä kyseisestä laitteesta youtubesta:
www.youtube.com/watch?v=gcStpg3i5V8

Aaltoenergia

http://www.sciencedaily.com/releases/2015/01/150107140811.htm

Valitsimme aiheekseemme aaltoenergian. Science Dailyn artikkeli esittää tämän hieman varjoon jääneen energianlähteen hyvänä tukena esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimalle, joita usein kritisoidaan tuoton epätasaisuuden takia. Varsinkin laajojen aaltoenergiavoimaloiden tuotto on varsin tasaista ja lisäksi ne voisi tuulivoimaloita halvemmin integroida energiaverkkoon.

Esipuhe

Hei!

Olemme kuusi energia- ja ympäristötekniikan opiskelijaa Turun ammattikorkeakoulusta. Perustimme blogin Alakohtainen projekti -kurssia varten, missä kerromme mitä olemme tehneet kurssin hyväksi. Kurssi alkoi tänään, eikä meillä ole vielä hirveästi tietoa tulevasta. Ensimmäiseksi tehtäväksi saimme
etsiä artikkeleita valinnaisesta aiheesta liittyen alaamme. Seuraava blogipostauksemme tuleekin käsittelemään sitä tehtävää. Kurssin lopulla on 48 h InnoCamp-leiri, jossa ryhmät ratkovat yrityksiltä saatuja tehtäviä.

Ryhmäämme kuuluvat Anni Haaparanta, Venla Käyhkö, Eric Harrison, Kimmo Kohonen, Mari Paloniemi sekä Juuso Räisälä. Ericiä lukuunottamatta olemme toisen vuoden opiskelijoita sekä tulevat ensimmäiset ja viimeiset ympäristöteknologian insinöörit Turussa. Blogivastaavana on Mari Paloniemi.